Kivat värit, syksyisen mausteiset, tuossa ostamassani 7-veljeksessä. Ajattelin tehdä eriparisukat vahvistetulla pohjalla. Kun raidat ei kuitenkaan täydellisesti osu yhteen, niin tehdään sitten kunnolla vinoon. Kenen jalkoja nämä sitten somistavat, on vielä auki. Ennen omin kaikki teokset itselleni, nykyisin tulee annettua enemistö toisille. Istuin hetken ulkona, neuloin ja join koivunsiemenillä ryyditettyä maitokahvia. Liian harvoin tulee neulottua ulkona, sehän on hienon rentouttavaa ja ajatus juoksee vilkkaana.



Tänään oli ehkä kesän viimeinen, tai ainakin viimeisiä, uimareissuja. Vaahtopäät olivat melkoisia  ja sekoittivat veden jo täysin. Syksyn makua on myös ruokapöydässä kun suuren osan ateriasta voi hakea pihalta; perunat, marjat (en ole ostanut aikoihin ulkomaalaisia hedelmiä), juurekset ja herneet. Ehkä juuri tästä syystä pidän niin syksystä, kaikki kesän uurastus palkitaan ja luontokin tarjoilee herkkujaan. Väistämättä suunnittelen jo ensi kevättä. Kasvimaata voisi suurentaa ja kasvihuone on haaveissa!

Tässä meidän (ei oma) sininen laguunimme:


Viime yönä onnistuin taas heräämään jotain kello kaksi! Avasin parvekkeen oven ja nappasin kupin kuumaa valkoista teetä. Ajattelin testata tulisiko uni paremmin kun tekee jotain eikä vain pötkötä odottelemassa. Taisi tepsiä koska nukahdin aika pian. Tosin aamupäivä kyllä tuntui vähän tokkuralta. No, se nyt on normaalia syystä tai toisesta ja tunne kyllä häipyy kun rymistelee muutaman tunnin kaksimetrisessä vatukossa. NAM!

Toinen NAM! Minusta on tullut tee-hullu näiden uusien laatujen tullessa markkinoille. On valkoista, vihreää ja rooibossia, vaikka mitä. Perinteinen musta maisuu aivan kummalliselle, tosin on sekin joskus ihan hyvää hunajan ja sitruunan kanssa. Kotimainen mesiangervo on yrttisuosikkini. Se on lempeä ja lievästi lääkinnällinen; tehoaa flunssanpoikasiin, kun vain muistaa poimia yrtit puhtaasta ympäristöstä. Moottoritien piennarta ei suositella, mutta kyllä minä poimin omaslta takapihaltani. Ohiajajia tässä sivutiellä on noin 3 autoa päivässä. En usko sen olevan suurempi riski kuin vaikka Etelä-Eurooppalaisten hedelmäterhojen pintakäsiteltyjen hedelmien syönti. Kasvupaikka niillä voi olla "puhdas" tai se moottoritie voi jyrätä hyvinkin lähellä. Kasvukauden pituuden ja kasvisten monipuolisuuden puolesta Suomen kyllä voisi minun puolestani heittää vähän etelämmäksi... ainakin osaksi vuotta, kun se lumiaikakin on joskus niin kaunista!!