... pitää hienolla friidulla olla sama kuosia. Eli kuvaa viimeisimmistä kästöistäni. Laukku on vielä vähän kesken - haluaisin löytää siihen jonkin ihanan vuorikankaan.

Noita sukkia ei kyllä voi ahtaa muihin kenkiin kuin pari numeroa ylisuuriin huopatossuihin mutta tupasukiks ne ajattelinkin.

Jostain syystä sain hartiani oikein kunnolla jumiin tuon lauku teossa joten en ole nyt viikkoon neulonut mitään vaikka mieli tekis. Omaan vakiolankapuotiini ei ole vielä kevään uutuudet tulleet joten jotain villaista vois tehdä seuraavaksikin. Hmmm, kirjoneuletta tai jotain...

Ilmoista on pakko mainita. Ovat nimittäin hellineet ruumista ja mieltä kun ei ole tarvinnut loskassa taapertaa kuten viime vuonna. Jopa järvellä hiihtely on ollut ihanaa. Tavallisesti aina poskia kirveltävä tuulikin on matkustanut muualle. Mussukalla alkaa olla vauhti jo semmoinen että äiree jää pahasti jälkeen. Harvinaista herkkua on myös se että lumi jään päällä on irti ja myös meilläpäin on havahduttu auraamaan luistelurata jäälle. Murehdin jo etten saa aikaiseksi viedä mussua luistelemaan kirkolle mutta asia järjestyikin näin helposti kotirannassa! Löysin jopa kadoksissa olleet luistimeni. Saa nähdä uskallanko nousta enää terille reilun kahden vuosikymmenen vuoden jälkeen, heh...

Alkuvuosi on sitten kamalaa aikaa! Posti kantaa joka päivä laskun tai kaksi vaikkei olla ostettu mitään ylimääräistä luotolla eikä tilailtu mitään. Sähkö- , vakuutus- , ym. pakolliset maksut vain jotenkin sumaantuvat tammikuussa. Kokeiltiin sitten huvikseen kerätä kaikki kauppakuitit tammikuulta ja laskea paljonko arvioitu ruoka- ja päivittäistavarakulu kuukaudelta on. Hinnat nousee ja oma keliakiani vaikuttaa hiukan joten kyllä arvio oli satasen verran pielessä, alakanttiin. Tammikuun ainoat "ylimääräiset" kulut olivat paita, pipo ja rukkaset mussulle ja kirppiksen parinkympin ostos eli 2 luistimet ja yhdet monot - mussulle tietty. Valitettavasti laskusumalle ei näy vielä loppua (tai edes helpotusta) muutama odottaa pöydällä maksamistaan. Ei silti aleta puhua l-sanalla, siitä huolimatta että moni odottaa mahdollista irtisanomista tai lomautusta.

Tsemppiä kaikille, työllisille ja työttömille, koululaisille ja kotiäideille, lapsille ja vanhoille. Samassa padassa olemme kaikki! Ja tarvitsemme kaikki toisiamme niin, kun sen vain kaikki tajuais.