Tällä kertaa enemmän kuvia ja vähemmän sanoja:

Kasvihuone on sitten perustettu ja tomaatit opettelevat uuteen kotiinsa. Ulkonäkö ei päätä huimaa; muovin virittely tämän muotoiseen kehikkoon ei ollut ihan helppoa mutta toiminee muuten. Huoneen vierellä harson alla on meitin "vauva" eli keltainen jättikurpitsa (toivottavasti, pienikin kyllä kelpaa).



Kasvimaa näyttää siltä kuin olisi jotain haudattu noiden harsojen alle. Kuvan otosta on muutama päivä ja nyt jo alkaa enemmän näkymään elämänmerkkejä. Voi ei tuota rikkaruohojen määrää....on meillä kyllä ruohonleikkurikin, tuo kasvimaan viereinen palsta on vain niin möykkyinen ettei sinne paljoa konella mennä. Ei kun viikate kouraan...



Karse toiseen suuntaa kasvimaalta käsin ja saavumme mesiangervometsään! Jätin ne siihen tahallani kasvamaan kun ovat niin muhkeita, hyväntuoksuisia ja mmm - makuisia (teenä)!



Kaikesta kalseudesta ja alkukevään kuivuudesta huolimatta kasvu on hyvässä vauhdissa ja ainakin mustaviinimarjapensaissa on satoa tulossa enemmän kuin aikaisempina vuosina. Pahin työrupeama on puutarhan osalta ohi, nyt vain naatitaan kasvun ihmeestä.