Lisa Marklundin Uutisvuoto vangitsi minut lukemaan yötä myöten eilen ja sen verran jännää oli ettei heti uni tullut. Näin on käynyt viimeksi varmaan kouluaikoina. Ehkä seuraavaksi luen jotain kevyempää.

Tänään on ollut ihana aurinkoinen syyspäivä ja koko viikoksi on ennusteltu samanlaista. Niinpä tartuimme rivakasti toimeen ja aloimme miehen kanssa tehdä niitä töitä jotka ovat olleet lähes mahdottomia koko kesän sateiden vuoksi. Surkeassa maalissa ollut ulko-ovemme rapsuteltiin tänään ja huomenna se saa uuden ruskean maalin. Otin esiin myös vanhan mustaksi maalatun kehyksen joka löyti talomme ullakolta purujen seasta. Siinä oli pahoin haalistunut hääkuvä - ehkä talon entisiä asukkaita. Kuvaa ei säilytetty ja olenkin suunnitellut kehystä varten esim. maalausta pihapiiristämme. Vielä kun saisimme kylmän eiteisen, "porstuan" ikkunalaudat lakattua, olisin enemmän kuin tyytyväinen. Jotenkin sitä aina unohtaa ettei kesä heti lopu, syksylläkin on vielä paljon aikaa tehdä näitä "kesätöitä".



Talomme vanhaa jäämistöä on myös kivan ruosteenvärinen ikkunakehys josta saisi vaikka hienon peilin tai "valeikkunan" maisemineen. Työtilaakin maalaamiselle olisi enemmän kuin ennen - mies on saanut autotallin ja sen viereisen pajan rempan valmiisi.

Monta kiloa, auringon iloa kaikille!