Ja taas mennään!



Löysin Uhoavan Gnun blogista kivan Kerttu-sukan ohjeen, jota kokeilen nalle colorin ja kitten mohairin (SNY-lankaa) sekoituksella. Malli on helpompi, miltä valmiina näyttää, joten sopii loistavasti minulle! Jostain kuivakkaasta villalangasta kuvio tulisi paremmin esiin, mutta kyllä tämä "tweed-lookkikin" on ihan kiva.

Valkoisesta seiskavaikasta aloitin sitten neuletakin ylhäältä alas. Aika kauan laskeskelin silmukoita ja tein peräti mallitilkun (aina tietysti pitäis, mutta malttamaton kun olen...). Nyt ainakin näyttää että koko olisi ok. Valkoinen on vähän herkkä väri, mutta en alkanut ostamaan mitään uutta lankaa näin uudenlaiseen projektiin. Kyllä siitä ainakin kotirenttu tulee ja voihan värjäämistäkin harkita.

Koko vuoden UFOkin alkaa näyttää joltain, ts. siis laukulta. Minulla on pari erilaista ripavaihtoehtoa, mutta laukun muoto olisi jotain mitä kuvassa näkyy. Satiinivuorikin olisi makee juttu. Tuota lankaa on aika paljon jäljellä ja alunperin siitä suunnittelin jotain topin tapaista, mutten löytänyt mieleistäni mallineuletta. Nyt Adelheidin blogia katsellessa osui silmään ihan namu toppi (Peachy), josta voin mallineuleen ottaa ja kokeilla. Jo olis fiini pari tuon laukun kanssa ens kesän toreille!

Puoli vuotta bloginpitoa on hujahtanut nopsasti. Alunperin kai piti kirjoitella kaikenlaista, mutta kyllä tämä neulehomma on vienyt kaiken huomion. Pohjaakin pitäis skarpata (vaihtavat näköjään jotkut ihan kuin verhoja joulux ja kesäx...) ja eri kategorioitakin pitäis oikeastaan käyttää. Ehkä sitten ensivuoden puolella muokkaan näitä juttuja enemmän.

Tämä vuosi on ollut aika erikoinen. Puolet vuodesta töissä ja puolet taistellessa työstä. Tarkoitan todella "taistellessa", koska pelkkä oma aktiivisuus ei ole kantanut paljoakaan tulosta. Ensi vuoden alku sitten kertoo ovatko lupaukset vain lämmintä puhetta vai meneekö jobit pomon sukulaisen kummin kaimalle! Jos niin käy menen sitten keväämmällä puutarhalle multaamaan sormeni ja sen jälkeen nautin todella RÖYHKEÄSTI kesästä ilman työn rasituksia!! En ole katkera, mutta kumminkin.

Kohta olen ollut viisi vuotta äitee. Hmm, hyvin merkityksellistä aikaa. Äidin työ ja rooli vie paljon energiaa ja varsinkin aluksi minusta tuntui että kaikki voimat on poissa, eikä mikään ylimääräinen kiinnosta. Nyttemmin on jo alkanut tuntua että voisin vaikka alkaa taas harkita opiskelua, jopa jotain uutta alaa. Ehkä äitiys tai ikä tai sitten se ettei ole koskaan voinut levätä "varman ja pysyvän" työsuhteen varjossa on tehnyt rohkeammaksi aloittaa uutta. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo, mutta stä ennen nautitaan JOULUSTA!

Piparinmaku vielä kielelläni viipyen kirjoitteli Satu

PS: Kikkailuja tulee Kikasta, joka on lempinimi jonka annoin itselleni hyvin pienenä. Silloin en muita nimiä edes totellut :D. Ja tietysti myös siitä että joka päivä kannattaa keräillä hyviä kikkoja arjesta selviämiseksi ja muuten vain omaksi iloksi!