Syksy on todellakin täällä! Koivut ovat kirjavoituneet keltaisella ja illalla on jo kymmeneltä pimeää. Tosin upeaa kuutamoa on saanut ihailla viime aikoina. Syksyiset harrastukset - leipominen ja sukkien kutominen maistuvat taas. Puutarhatyö taas ei oikein maita vaikka kaivamista ja siistimistä olisi vaikka millä mitalla.

Vastustuskykyä syksyn inhoille viiruksille yritän kerätä juomalla itse höyrystelemiäni mehuja. Tällähetkellä lasissa on punaherukkavadelmaa. Tämä aika on hyvää harjoitusta elämään ilman turhien huolehtimista. Lenssu tulee jos on tullakseen ja joku kaunis päivä kuume vain pompsahtaa ylös. Viime aikoina olen ollut vähän turhankin sätky noiden sairastelujen kanssa. Pitäis yrittää ottaa asiat viileämmin, päivä kerrallaan.

Oma pikku eskarilaiseni viettää ansaitun leppoisaa sunnuntaita Aku-piirrettyjä katsellen. Koulutien alku on sujunut helpommin kuin uskoin. Pientä väsytystä tietty on ilmassa mutta innostus näyttää voittavan. Vähän taisi olla vaikea ymmärtää että kotiläksy tehdään niin kuin ohjeessa sanotaan eikä oman maun mukaan. Onneksi eskari on kuitenkin enempi leikkiä ja vähempi koulua. Ensi viikolla onkin sitten eka vanhempainilta. Taapero-ikä on ihan todella ohi ja edessä on piitkä kouluaika. Tosin vanhemmat vanhemmat väittävät ette ne vuodet vasta nopiaa menevät. Toivottavasti mussukalle maistuu leikki vielä kauan!

Kesälukemiseni ovat olleet laadultaan aika kepoisia; Nancy Thayerin Kuumien aaltojen kerho-kirjoja ja naistenlehtiä. TV:ssä olen ihastunut Monk-sarjaan. Amy Tanin "Rouva Chenin henki" odottaa yöpöydällä.

Muutoin en odota tältä syksyltä mitään ilotulitus-menoa vaan rauhallista paluuta töihin ja takkatulen ääreen.