Blogihuuma on saavuttanut minutkin, kunpa vain olisi enemmän aikaa kirjoitella maanalaisia eli kaikkea sitä mitä pään sisällä milloinkin liikkuu. Joskus elämä kirnuuttaa oikein kunnolla, joskus on kristallinkirkasta. Osallistun salainen kirjaystävä - tempaukseen. Kirjojen lisäksi harrastan NEULOMISTA, ulkoilua, puutarhanhoitoa (minkä puutarhan, kun piha on kuin pommin jäljiltä!) ja yritystä pitää elämä jotenkin raiteilla nitisevän perhe-elämän kiemuroissa. Eiköhän tuosta lähdetä liikkeelle.

Esittelyä sen verran että olen nelikymppinen hiljaaharmautuja joka ei oikein suostu ruotuun - ainakaan ajatuksissaan. Päältäpäin katsoen elelen täysin tavallista elämää maalla pienessä punaisessa talossa miehen ja pojanvesselin kanssa. Töissä käyn silloin kun niitä on ja väliajat selittelen ihmettelijöille etten ole vieläkään menettänyt järkeäni pätkätöiden syöverissä, enkä aio kai koskaan muuttaa Helsinkiin! (Hesassa on ihanaa käydä, mutta en haluaisi asua siellä... että ei mitään antipatioita sinnepäin!) Tosin siinäkin vanomatta paras!

Olen selannut blogeja pitkin tätä vuotta ja löytänyt suosikkejakin. Oma tuotokseni varmasti tulee rönsyilemään vallattomasti aiheesta toiseen, kun en ole oikein missään mestari mutta raapaisen aina ja kaikkea mitä ikinä näen. Mitään en suostu keräilemään, yritän edes pitää roinan määrän kohtuullisena. Jonkinlainen ikäkriisi tuntuu riepottelevan, onko se pahasta vai hyvästä ja johtaako mullistuksiin elämässäni, en vielä tiedä. Luodaanko blogipäiväkirjalla järjetystä päähän vai sekoitellaanko entisestään...