Nyt alkaa varmaan olla yhdellä kertaa maksimimäärä salainen ystävä-projekteja minulle kun samana päivänä kannoin miesväen kummasteltavaksi kaksi pakettia postista! Että kukako niitä oikein lähettää...? En oikein osaa sanoa, kun kirjaystävänkin blogi on vielä tutkimatta tarkempaan. Suurkiitos Sufferiinalle!! Nalle Puhin vuodenaika-aiheiset tarinat aiheuttivat riemunrynnistyksiä kun kirjan sivuilta löytyi kuva perhosentoukista ja kotelosta. W.Disneyn elämänkerta kulunee meillä sekä minun että isännän käsissä. Namien kohtalo on joutua herkkusuiden syömiksi, namnam!



Tuo aplikaatiokuva on niin herkänherkkä että se jäänee odottamaan seuraavaa lähipiiriin syntyvää pienokaista, sopisi vaikka kasteasuun! Tunnen hienoista huonoa omaatuntoa kun minun kirjaystävälleni lähtevä paketti huokailee vielä kaapissa, se on saatava postiin huomenna.

Niin ja sitten se toinen paketti! Salainen neuleystävä lähetti niin valoisan keltaisen lahjan etten saanut siitä millään opilla terävää kuvaa. Otin ainakin kymmenen; luonnonvalossa, keinovalossa, lattialla, pöydällä - aina jokin peilaa. Eipä ainakaan sitten pimenevä syksy haitta, kun ottaa keltaista lankaa puikoille, niin johan valaistuu! Marinen pehmeä sävy ja langan lempeys viehättävät. Siitä tuli jostain syystä helmineuleinen olo... Yleisesti keltaista ajatellaan kevään värinä, mutta sehän on yhtälailla syksyn väri - viljapellossa ja koivunlehdellä sekä hmmm... langalla!



Pätkävärjättyihin olen ollu heikkona aina ja niissä on enemmän valinnanvaraa kuin koskaan.
Kerroslaskuri lähti heti käyttöön; ne eriparisukat vaativat kerrosten laskua kun vahvistettuun pohjaan tehdään ylimääräisiä kerroksia. Ja hunajainen tee on yksi lempimakujani. Ostinkin alkuviikosta jotain Mate-hauduketta, josta en sitten oikein tykännyt, tämä on parempaa! Suurkiitos ystäväni, kyllä nyt kelpaa viimeistellä ensimmäistä eriparisukista. Ne taitavat jäädä omaan käyttööni, myötäilevät nii ihanasti jalkaa!